Sinä täydennät minut ja minä sinut, niin että yhdessä olemme enemmän kuin kaksi puolikasta. Enemmän kuin kaksi puolisoa. Olemme sellaista, mihin sanat eivät yllä.

Tommi Kinnunen on ollut romaaneillaan peräti neljästi Finlandia-ehdokkaana. Pitkä aukea on hänen tuorein romaaninsa. Tommi Kinnusen nimi on toki minullekin tuttu, mutta tätä ennen ollut lukenut häneltä mitään.

Romaanin päähenkilö Johannes on vanha mies, jonka muistot ovat muistisairauden sirpaloittamia. Hän muistelee mennyttä elämäänsä. Evakkomatka ja riitelevät vanhemmat. Isän miesystävä ja mielenterveysongelmat. Äidin valokuvaamo ja pahantuulisuus. Sokeainkouluun lähetetty sisko. Sitten Johannes tapaa Kaarinan ja rakastuu. Avioliitto. Työt. Lapset.

Tommi Kinnusen Pitkä aukea on riipaisevan kaunis kertomus rakkaudesta, perhesuhteista ja muistisairaudesta. En herkästi liikutu kirjaa lukiessani, mutta tätä luin tippa silmäkulmassa. Kinnunen onnistui aidosti koskettamaan ja kouraisemaan minussa jotakin syvältä, enkä lukiessani voinut välttyä kyyneleiltä.

Pitkässä aukeassa on sivuja reilusti alle kolmesataa. Hannu-Pekka Björkmanin lukema äänikirja näkyy kestävän viisi ja puoli tuntia. Kirja ei siis ole kooltaan suuri, mutta silti se kätkee kansiensa väliin suurenmoisen, elämänmittaisen tarinan.

Lukiessani pysähtelin makustelemaan sanoja, herkuttelemaan kauniilla lauseilla. Miten ihanasti Kinnunen onkaan asetellut sanoja peräkkäin, miten eläviä kohtauksia hän loihtiikaan. Kinnunen kuvaa kauniisti muun muassa isyyttä ja parisuhdetta, ja ilahduin löytäessäni kirjasta myös sateenkaarevaa teemaa. Pitkä aukea on upeasti kirjoitettu, vaikuttava romaani.

WSOY, 2026