
Tulta ja äkkisyvää on viides osa Siri Bergman -sarjassa, jonka ruotsalaiskirjailija Camilla Grebe on kirjoittanut yhdessä psykologina työskentelevän sisarensa Åsa Träffin kanssa. Mielestäni nämä Siri-dekkarit ovat olleet melko keskinkertaisia, olen pitänyt paljon enemmän Greben uudemmista romaaneista. Mutta niin vain annoin Sirille taas mahdollisuuden.
Kaksi saman perheen sijoitettua lasta katoaa. Poliisit epäilevät sieppauksesta niin lasten äitiä kuin myös tuntetomatonta tekijää, mutta tutkinta ei oikein edisty. Mitä kadonneille lapsille on tapahtunut ja missä he ovat nyt?
Siri Bergman on kirjasarjan aiemmissa osissa antanut itsestään niin epävakaan ja ammattitaidottoman oloisen kuvan, että minun on vaikeaa pitää häntä vakavasti otettavana psykologina ja terapeuttina. Nykyisin hän työskentelee poliisin profilointiryhmässä ja avustaa poliisia katoamistapausten tutkinnassa.
Tulta ja äkkisyvää olisi voinut olla ihan hyvä dekkari, mutta minulle tuli nopeasti sellainen olo kuin olisin lukenut tämän jo moneen kertaan. Lapsille ja eläimille tapahtuu aivan hirvittäviä asioita, ja Sirin avoliitto rakoilee pahasti.
Tämä on ilmeisesti Siri Bergman -sarjan viimeinen osa. En ainakaan nopealla haulla löytänyt, että tähän sarjaan olisi ruotsiksi ilmestynyt enempää osia. Ihan hyvä näin. Mielestäni Siri alkaa jo olla nähty ja tähän on hyvä päättää tämä sarja.
Gummerus, 2026
Suomennos Markus Myllyoja
Alkuteos Eld och djupa vatten, 2015
Tuo huomio Siri Bergmanin epävakaasta ammattikuvalle osui kyllä nappiin. Sarjan sisäinen kehitys jäi itsellenikin vähäiseksi, joten päätöksen tekeminen kuulostaa fiksulta.
Siri Bergmanin epävakaa ja ammattitaidoton kuva sarjan aiemmissa osissa oli kyllä itsellenikin ongelma. Mielenkiintoista, että tämä vaikutelma säilyi lukijalla niin vahvana aina viimeiseen osaan asti. Sarjan päättäminen tuntuu fiksuvalta.
Jep. Joskus päähenkilö voi pönttöillä ja sen voi unohtaa, mutta nyt minun oli vaikeaa uskoa Sirin ammattitaitoon ja pätevyyteen.