
Shari Lapena ei todellakaan ole mikään lempparikirjailijani, eivätkä Lapenan edelliset romaanit ole mielestäni olleet erityisen hyviä. Henkilöhahmot ovat olleet ohuita ja kliseisiä, tarinakerronta on ajoittain ollut kömpelöä. Mutta Lapenan jännärit ovat olleet niin helppolukuisia ja koukuttavia, että jälleen kerran löysin itseni ahmimasta Lapenan uutukaista.
Shari Lapenan jokaisen psykologisen trillerin keskiössä ovat olleet tutut, läheiset ihmiset, joilla on yhtä sun toista salailtavaa. Viimeinen pisara jatkaa tätä samaa kaavaa. Tällä kertaa vaimo alkaa epäillä, tunteeko hän aviomiestään lainkaan ja onko mies salannut häneltä kauheita asioita.
Stephanie ja Patrick ovat pienten kaksostyttöjen vanhemmat ja univajeesta puolikuolleita. Stephanie on kuitenkin onnellinen, hänellä on hyvä avioliitto ja kaksi ihanaa lasta. Mutta sitten Erica, nainen Patrickin menneisyydestä, alkaa sekoittaa avioparin välejä syytöksillään. Patrick sanoo ensimmäisen vaimonsa kuoleman olleen onnettomuus, mutta nyt Erica väittää sen olleen harkittu murha. Patrick vannoo syyttömyyttään, eikä väsynyt Stephanie pian enää tiedä, ketä ja mitä uskoa.
Viimeinen pisara on Lapenan aiempien jännärien tavoin hyvin koukuttava. Henkilöhahmojen käytös tuntuu ajoittain varsin typerältä, mutta toisaalta tällaista kirjaa lukiessa en halua liikaa pohdiskella ja analysoida, vaan annan tarinan vain viedä minut mukanaan.
Kirjan loppua olin jo osannut ennakoida. Loppu jättikin minut pettyneisiin fiiliksiin. Olisin toivonut tälle trillerille jännempää loppuratkaisua enkä tällaista lässähdystä.
Otava, 2024
Suomennos Paula Takio
Alkuteos The End of Her, 2020
Minusta tämä oli hyvä kirja, minut loppuratkaisu yllätti.