Ruotsalaiskirjailijalta Moa Herngreniltä julkaistiin kaksi vuotta sitten suomeksi hänen läpimurtoteoksensa Ruotsalainen avioero. Olen siitä saakka odotellut, että Herngreniä saataisiin lisää suomeksi. Nyt odotukseni on palkittu. Sisaruskateutta on toinen, itsenäinen osa kirjasarjassa, joka kuvaa mutkikkaita perhesuhteita.

Sisaruskateutta-romaanin keskiössä on kolme sisarusta. Andrea, Ulrika ja Rasmus. Heidän seitsemänkymppinen äitinsä oli jäänyt puoli vuotta sitten leskeksi, kun perheen isä oli äkillisesti menehtynyt. Andrea on stressaava arkkitehti, isosisko Ulrika on rahavaikeuksien kanssa tahiva yksinhuoltaja, perheen kuopus Rasmus työskentelee it-alalla.

Kirjan tapahtumia seurataan jokaisen sisaruksen näkökulmasta. Aluksi lukija pääsee tutustumaan keskimmäiseen sisareen Andreaan ja viettämään kirjan ensimmäisen puolikkaan hänen seurassaan. Andrea joutuu kantamaan vastuun kaikesta ja huolehtimaan asioiden hoitamisesta. Samaan aikaan hän kadehtii äitinsä ja isosiskonsa välistä mutkatonta läheisyyttä ja tuntee olonsa ulkopuoliseksi. Kaiken lisäksi isosisko jakelee jatkuvasti ikäviä nälväisyjä Andrean suuntaan.

Kirjan puolivälissä isosisko Ulrikan päästessä ääneen lukijalle selviää, että Ulrika ajattelee pikkusiskonsa Andrean saaneen lapsesta saakka tahtonsa läpi ja olleen aina isän suosikki. Kirjan loppupuolella päästään tutustumaan paremmin myös Rasmukseen, perheen nuorimpaan lapseen, joka on elänyt koko elämänsä huomiosta kilpailevien siskojen varjossa ja haluaa miellyttää muita.

Moa Herngrenistä on tainnut tulla uusi lempikirjailijani. Nautin nimittäin kovasti myös tämän Sisaruskateuden lukemisesta. Kolme sisarusta, kolme erilaista näkökulmaa, kolme erilaista kokemusta. Mutta kenen muistot ovat lähimpänä todellisuutta? Monitahoinen, viihdyttävä ja ajatuksia herättävä romaani.

Gummerus, 2026
Suomennos Sirje Niitepõld
Alkuteos Syskonfejden, 2024