”Siellä kummittelee menneisyys. Siellä on tapahtunut vaikka mitä kamalaa, niin paljon synkkää historiaa. Se täyttää koko rakennuksen.”

Riley Sagerin Talonvahti-romaanissa päähenkilö Jules aloittaa työskentelyn satavuotiaassa Bartholomew-kerrostalossa New Yorkin Manhattanilla. Talonvahdin  työ upeassa Bartholomewissa on Julesin unelmien täyttymys. Pesti tarjoaa hänelle mahdollisuuden päästä taas omille jaloilleen.

Julesin ystävä Chloe varoittelee Julesia muuttamasta kerrostaloon. Myös talossa asuva talonvahti Ingrid vihjailee Bartholomew-talon synkästä historiasta. Ja sitten Ingrid katoaa yhtäkkiä keskellä yötä jäljettömiin. Mitä Bartholomewissa oikein on meneillään? Onko Jules vaarassa?

Minulla on usein uuden kirjan kanssa käynnistysvaikeuksia. Vie jokusen luvun päästä sisälle kirjan maailmaan ja tutustua henkilöihin. Mutta Riley Sagerin Talonvahtia on helppo alkaa lukea. Tarinaan on vaivatonta sujahtaa sisälle, henkilöhahmojen määrä on maltillinen. Kahdessa eri aikatasossa kulkevasta kerronnasta huolimatta teksti pysyy helppolukuisena.

Talonvahti on herkullisen hyytävä ja huikean koukuttava romaani. Kestää aikansa, että jännite tihenee, mutta sitten sivut kääntyilevätkin varsin vauhdikkaasti.

Loppuratkaisua en osannut etukäteen aavistaa. Ja silti minä taisin jopa vähän pettyä Talonvahdin loppuun. Makuasioita.

WSOY, 2026
Suomennos Laura Liimatainen
Alkuteos Lock Every Door, 2019