Pimeyden polut on ruotsalaisen dekkarikuningattaren Camilla Greben uusin romaani. Greben Pimeän puoli -sarjan jännärit ovat lemppareitani. Koska tätä uusinta osaa jouduttiin odottamaan kolme vuotta, tämä Pimeyden polut oli minulle erityisen odotettu.

Storforsassa on ollut märkä marraskuu, vettä on satanut jatkuvasti ja joet tulvivat yli äyräiden. Viisitoistavuotias Myra kaipaa vuosi sitten jäljettömiin kadonnutta siskoaan. Samaan aikaan metsästä löytyy vesisateiden paljastama tuntemattoman nuoren naisen ruumis. Mitä Myran liftaamaan lähteneelle isosiskolle oli tapahtunut? Ja kuka metsästä kuolleena löytynyt teinityttö on?

Pimeyden polut on monitahoinen dekkari, jonka teemoina ovat muun muassa alkoholismi, vanhemmuus, yksinäisyys ja hyväksikäyttö. Camilla Grebe osaa kuvailla hienosti keskusteluja, tunnelmia, ihmismielen myllerryksiä, kipupisteitä. Teini-ikäinen Myra on mahtavan sinnikäs ja sanavalmis mutta myös sydäntäsärkevän itsenäinen ja itsepäinen. Myran lisäksi kertojaääninä ovat poliisit Pirjo ja Manfred.

Pimeyden polut ei kuitenkaan ole aivan parasta Grebea. Poliisit ovat joissain asioissa harmillisen hidasälyisiä. Juoni on loppujen lopuksi aika heppoinen ja ennalta arvattava.

Gummerus, 2025
Suomennos Markus Myllyoja
Alkuteos Flickorna och mörkret, 2024