
Pitkä marssi on ilmestynyt vuonna 1979. Stephen King julkaisi Raivon ja Pitkän marssin yhteisniteenä Richard Bachmanin salanimellä. Pitkän marssin kerrotaan olevan Kingin ensimmäinen romaani, hän nimittäin aloitti tämän kirjoittamisen jo 60-luvulla ollessaan yliopistossa. Kuitenkin lopulta muun muassa Carrie ja Hohto julkaistiin ennen Pitkää marssia. Nyt Pitkästä marssista on julkaistu uusi leffakantinen painos, koska kirjaan perustuva elokuva tuli elokuvateattereihin tänä syksynä.
Olen lukenut Pitkän marssin joskus nuorena, noin 25-30 vuotta sitten. Muistin yhä Pitkän marssin perusidean, muistin väkivaltaisuuden ja ahdistavuuden, mutta en muistanut enää mitään tarkkoja yksityiskohtia juonesta. Siispä nyt oli oiva hetki lukea tämä uudelleen.
Kirja sijoittuu dystooppiseen Amerikkaan. Sata teini-ikäistä poikaa osallistuu Pitkään marssiin. Armottomassa koitoksessa heidän tehtävänsä on kävellä päiväkausia samaa tasaista tahtia, pysähtymättä kertaakaan. Voittaja saa mitä tahansa hän haluaa, koko loppuelämänsä ajan.
Mutta marssin säännöt ovat ankarat. Jos kävelyvauhti laskee alle sallitun nopeuden, kilpailija saa varoituksen. Istumista ja lepäämistä ei sallita. Neljäs varoitus ja peli on lopullisesti ohi, kilpailija ammutaan kuoliaaksi. Viimeinen pystyssä oleva kävelijä on Pitkän marssin voittaja.
Pitkä marssi on kamala, järkyttävä romaani. Ehdottomasti yksi Kingin rankimmista tarinoista. Painostavaa tunnelmaa ja sisuksissa jäytävää pelkoa. Sata nuorta marssimassa yötä päivää, reippaus karisee raskaiden mailien myötä, yksi kerrallaan lopen väsyneitä poikia tippuu pois julmasta pelistä.
Onneksi henkilöhahmot jäävät riittävän etäisiksi, eikä heidän kohtalonsa pääse kunnolla ihon alle. Koin tämän tällaisenaankin ahdistavaksi, ja jos olisin kovasti kiintynyt marssiviin nuoriin, en varmaankaan olisi pystynyt lainkaan lukemaan tätä.
Pitkä marssi on kaikesta kauheudestaan huolimatta hieno kirja, josta löytyy monia hienoja ajatuksia. Pitkän marssin voin ajatella olevan metafora niin elämälle kuin myös sodille. Jokainen meistä on omalla pitkällä marssillaan, toivottavasti jokainen löytää rinnalleen ystävän, kenen tahansa marssi saattaa päättyä ihan milloin tahansa.
Vaikka Pitkä marssi on kirjoitettu vuosikymmeniä sitten, sen dystopiassa on jotain pelottavan ajankohtaista. Totalitaarinen Amerikka tarjoilee kansalle julmaa huvia. Ilmeettömiä sotilaita, jyristeleviä panssarivaunuja, aseita ja kuolemaa. Mutta onneksi kaiken keskellä on myös yhteishenkeä, tukea, avunantoa, ystävyyttä. Rakkautta ja toivoa.
Tammi, 2025 (ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1992)
Suomennos Leevi Lehto
Alkuteos The Long Walk, 1979