Olen nyt helmi-maaliskuussa kahlannut läpi Tiina Raevaaran kirjoittamaa Eerika Hämeranta -jännärisarjaa. Nyt urakka on edennyt sarjan uusimpaan, viidenteen osaan nimeltä Peilityyni.

Suurimman osan Peilityyni-kirjasta kuuntelin äänikirjana, koska onnistuin saamaan kunnon flunssan kuumeineen ja päänsärkyineen. Onneksi nämä Eerika-jännärit toimivat hyvin myös äänikirjoina.

Eerika on valvojana tyttärensä luokan leirikoulussa Paraisilla, kun toukokuisen illan rauhan rikkoo moottoriveneen pärinä. Pian selviää, että Tuulikin luokkakaveri on kadonnut. Eerika epäilee, että moottoriveneellä voisi olla osuutta tytön katoamiseen, mutta valvontadatan mukaan alueella ei olisi ollut veneitä tuona iltana. Ja pian samanlainen moottorivene räjähtää merellä. Mitä ihmettä oikein on meneillään?

Peilityyni on yhtä koukuttava kuin edelliset Eerika-jännärit. Napakka paketti jännitystä ja tiedettä. Kadonnut lapsi, merimiinoja, sähköistä valvontaa. Eettistä pohdiskelua, laitonta bisnestä, dystooppisia tunnelmia. Osin epäuskottava mutta silti vetävä ja jännittävä. Viihdyin.

Kirjan lopusta tuli tunne, että tämä Peilityyni saattaisi olla viimeinen osa Eerika Hämeranta -sarjassa. Toivottavasti Eerikan ja Tuulikin seikkailut saavat kuitenkin vielä jatkoa.

Like, 2025