Kirja saatu ennakkokappaleena kustantajalta.

Joel Kankaan esikoisdekkari Kaamos käynnistyy, kun Helsingin Lauttasaaresta löytyy nuoren naisen ruumis. Tapausta alkaa tutkia Inarista kotoisin oleva poliisi Mikkal Moilanen, joka kärsii lapsuustraumojen aiheuttamasta kroonisesta unettomuudesta. Poliisit selvittävät murhatun naisen henkilöllisyyden, ja epäiltyjä pidätetään. Mutta kuka yrittää häiritä poliisien tutkintaa, kuka on naisen murhan takana?

Odotukseni Joel Kankaan Kaamosta kohtaan olivat suuret. Uuden dekkarisarjan avaus ja Lapista kotoisin olevan päähenkilö. Juoni kuulosti vetävältä ja kirjan kansi on hieno. Korkeat odotukseni eivät kuitenkaan täyttyneet.

Dekkarissa on minun makuuni liian paljon joutokäyntiä, yksityiskohtaista ja kuvailevaa kerrontaa, kliseisyyksien keräilyä ja kielikuvilla kikkailua. Useamman kerran turhauduin, kun luvut vaihtuvat eikä rikosjuoni tunnu etenevän.

Sen verran moninaisia koukkuja on kuitenkin matkan varrella tiputeltu, että Kaamos piti minut otteessaan loppuun saakka. Poliisit ovat ihan kiinnostava porukka, ja heidän välistään sanailua on hauskaa seurailla. Takaumissa päästään välillä kurkistamaan Mikkalin lapsuuteen.

Viimeiset viisikymmentä sivua ovatkin sitten timanttisempaa tykitystä. Joel Kangas onnistuu yllättämään minut, vaikka jotain tällaista olinkin jo osannut vähän aavistella. Loppuratkaisu ei aivan ollut mieleeni, mutta viimeiset luvut luin silti suorastaan ahmien.

Karisto, 2025