Ei sanaakaan on Eevi Kuokkasen esikoisromaani. Kirjan tapahtumapaikkana toimiva merenrantakaupunki on lomalaisten suosiossa muutaman kiihkeän kesäisen viikon. Suomen suosituimmassa kesäkaupungissa majoitus- ja rakennusbisnes käy kuumana. Varjuksen mökkikylään rakennetaan jatkuvasti uusia tönöjä, ja arvokkaalle merenrantatontille on kohonnut Luhdanojan rakennuttama Hotel Mare.

Vanhuksia kuolee yllättäen, mutta ikäihmisten äkilliset kuolemat eivät ylitä poliisin tutkintakynnystä. Rakennuttajille kuolemantapaukset ovat lottopotteja, kun hienolla tontilla sijaitseva vanhuksen ränsistynyt talo voidaan jyrätä maan tasalle ja rakennuttaa tilalle jotain uutta.

Paikalliset seurailevat rakennusbuumia epäluuloisina, ja kaikenlaiset huhut kiertävät kaupunkilaisten keskuudessa. Kenelläkään ei kuitenkaan tule mieleen epäillä, että merenrantatontti voisi olla arvokkaampi kuin ihmishenki.

Ei sanaakaan on virkistävän erilainen jännäri, jossa keskiössä on tavalliset ihmiset, ei poliisit. Tapahtumia seuraillaan pääasiassa kahden paikallisen yrittäjän, pesulanpitäjä Tuijan ja putkimies Lassen silmin. Lisäksi ääneen pääsevät muun muassa kotihoidossa työskentelevä Heli ja kaupunkilaisia tarkkaileva salaperäinen Mervi. Kulisseissa on selvästikin meneillään jotain arkaluonteista ja synkkää.

Eevi Kuokkasen Ei sanaakaan on ihan mainio kesädekkari. Kiinnostavia henkilöhahmoja ja kutkuttavia salaisuuksia. Suhmurointia ja sisäpiirejä. Suomen kaunein kesäkaupunki on ihanan idyllinen ja silti kuitenkin samaan aikaan niin tunkkainen ja ahdas.

Olisin kaivannut jännäriin hippusen verran lisää vauhtia, jännitystä ja yllätyksiä, mutta tällaisenaankin tämä tarjosi viihdyttäviä lukuhetkiä kesäpäiviin. Ehkä vähän liikaa erilaisia juonipolkuja, eivätkä kaikki saaneet täysin tyydyttävää ratkaisua. Kirjan loppu on mieleenpainuva, koskettava.

Tammi, 2023